Ajankohtaista

Sähköä nallen hunajatuskaan – hyvin huollettu sähköaita estää hunajavarkaudet

Sähköiskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan. Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa kehittänyt tarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle ylimääräistä työtä ja kuluja. Tarhojen sijainti ja maasto voivat myös olla haasteellisia sähköiselle suojaukselle. Aitakaan ei anna täydellistä suojaa, jos aidan huolto ja virtalähteen kunto laiminlyödään. Lue koko uutinen

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valitukset kannanhoidollisista susipoikkeusluvista

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi 25.5.2015 tekemillään 13 päätöksellä valitukset kannanhoidollisen sudenmetsästyksen poikkeusluvista. Valituksen kohteena olleet Suomen riistakeskuksen päätökset koskivat poikkeuslupia, joilla oli mahdollistettu 8 suden metsästäminen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Lue koko uutinen

Vuoden 2014 suurpetovahingot 7,6 miljoonaa euroa

Suurpedot aiheuttivat hieman yli 7,6 miljoonan euron vahingot vuonna 2014. Edellisvuodesta vahingot laskivat lähes miljoona euroa. Eduskunnan myöntämän 3,7 miljoonan euron lisämäärärahan turvin voidaan vahingot maksaa nyt yhdessä erässä täysimääräisenä. Vahinkokorvauksien maksaminen aloitetaan välittömästi. Lue koko uutinen

Näin tunnistat suurpedon jäljet

Luonnossa liikkuessa saatat kulkea sananmukaisesti karhun kintereillä. Mutta erotatko esimerkiksi suden jäljet koirasta? Ja tiedätkö, minne suurpetohavainnot tulee ilmoittaa? Lue koko uutinen

Kannanhoidollinen sudenpyynti päättynyt tältä metsästysvuodelta

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt tältä kaudelta. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 17 sutta. Tämä oli ensimmäinen vuosi kokeilusta, jonka vaikutuksia susilaumojen elinvoimaisuuteen ja kansalaisten asenteisiin susia kohtaan aletaan nyt arvioida tulevaisuutta varten. Lue koko uutinen

Ilvessaalis koko maassa 477 yksilöä

Ilveksiä saatiin saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 477 yksilöä. Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 505 eläintä. Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, ja niiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Riistantutkimuksen tuorein kanta-arvio on 2 740 – 2 890 vuotta vanhempaa ilvestä. Lue koko uutinen

Maanantaina alkava sudenmetsästys saa myös valvojat liikkeelle

Susia on metsästetty viime vuosina vain niiden aiheuttamien vahinkojen perusteella. Maanantaina 23.2. alkaa kuitenkin susien kannanhoidollinen metsästys ensimmäistä kertaa kahdeksan vuoteen. Suomen riistakeskus on myöntänyt koko maahan 24 poikkeuslupaa. Metsähallitus julkaisi Erätoimittajapäivillä Yli-Iissä linjauksia suden metsästyksen valvonnasta. Lue koko uutinen

Suurpedot.fi päivitti ohjeet pedon kohtaamiseen

Suomalaiset kohtaavat yhä useammin suurpetoja luonnossa. Maan virallinen suurpetosivusto Suurpedot.fi vastasi lisääntyneeseen tiedon tarpeeseen ja uudistui täysin. Sivustolta suomalaiset löytävät nyt muun muassa ohjeet suurpetojen kohtaamiseen. Sivustoa toimittavat Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö. Lue koko uutinen

Sudenhoitosuunnitelma lähti lausunnoille

Sudenhoitosuunnitelma lähti lausunnoille 18.12. Sen tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Susien määrä alkoi vähentyä vuonna 2007. Todennäköisenä syynä tähän pidetään salametsästystä. Toisaalta susialueilla asuvat ihmiset ovat kokeneet, ettei heillä ole keinoja puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin. Näihin haasteisiin etsitään nyt ratkaisua. Lue koko uutinen

Karhusaalis hieman edellisvuotta pienempi

Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella Suomessa saatiin saaliiksi 117 karhua. Saaliista 44 karhua saatiin poronhoitoalueen kiintiömetsästysalueelta. Ennen metsästyskautta Suomen karhukannaksi arvioitiin 1 140–1 270 yli vuoden ikäistä yksilöä. Lue koko uutinen

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnetty

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 503 ilveksen pyytämiseen. Lue koko uutinen

Ilveksen metsästyskiintiöt vahvistettiin

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään ilveksen saaliskiintiön kuluvalle metsästysvuodelle. Kiintiöt asetettiin kahdelle kannanhoitoalueelle, jotka ovat poronhoitoalue ja muu Suomi. Kannanhoitoalueet määritellään ilveksen hoitosuunnitelmassa. Lue koko uutinen

Ilveksen kaatokiintiö lausunnoille – Kannanhoitoalueisiin muutoksia

Ahman hoitosuunnitelma vahvistettiin

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään ahman hoitosuunnitelman. Ahma oli tähän asti ainoa suurpeto, jolla ei ollut hoitosuunnitelmaa. Suunnitelman tavoitteena on tukea ahmakannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille sekä ehkäistä ahman aiheuttamia porovahinkoja. Lue koko uutinen

Karhunkaatolupia vähennetään viime vuodesta

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 115 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 17 karhua vähemmän kuin viime vuonna. Lue koko uutinen

Haaskojen käyttö metsästyksessä halutaan kieltää osaksi vuotta

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti yhdessä Kuhmon kaupungin kanssa Haaskaseminaarin Kuhmossa 15.5. Seminaarissa ministeriö esitteli suunnitelmansa rajoittaa suurpetojen houkuttelua ravinnolla. Lue koko uutinen

Vuoden 2013 suurpetovahingot 8,5 miljoonaa euroa

Luonnossa työskenteleville ohjeet suurpetojen kohtaamiseen

Luonnossa työskentelevä voi työssään kohdata jonkun Suomen suurpedoista: karhun, suden, ilveksen tai ahman. Luonnossa työtään tekeville ja heidän työnantajilleen on laadittu opas suurpetojen aiheuttamien pelkojen hälventämiseksi sekä toimintaohjeeksi kohtaamisien varalle. Lue koko uutinen

Kansalaiset aktiivisia sudenhoitosuunnitelman keskustelufoorumilla

Suomen riistakeskus päivittää yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa maa- ja metsätalousministeriölle vahvistettavaksi. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua työhön esittämällä näkemyksiään susista netissä olevalla keskustelufoorumilla. Seuraavaksi foorumilla avautuu keskustelu susien mahdollisista hyödyistä. Lue koko uutinen

Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään, osallistu ongelmien ratkaisujen kehittämiseen

Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat avanneet internetissä kaikille avoimen keskustelufoorumin. Foorumilla on mahdollisuus osallistua susikannan hoidon toimenpiteiden kehittämiseen kertomalla omista kokemuksistaan ja esittämällä omat perustellut näkemyksensä. Lue koko uutinen