Karhukanta ylitti 2000 yksilön rajan
LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua 1816–2375 karhua (90 % todennäköisyysväli). Todennäköisin määrä oli 2084.
Poronhoito ja suurpedot
Suurin osa poronomistajista hyväksyy suurpedot poronhoitoalueella, mikäli petojen aiheuttamat vahingot korvataan ja petokantoja säädellään. Myönteisimmin petoihin suhtaudutaan pohjoisella poronhoitoalueella ja nuoremmissa ikäryhmissä.
Petojen ja porojen yhteiselo ei ole ongelmatonta
Ahman tappama poro. Kuva: Metsähallitus, Erävalvonta.
Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajien mielestä suurpedot ovat merkittävin taloudellinen uhka porotaloudelle. Etenkin ahma koetaan hankalaksi suurpedoksi sen aiheuttamien porovahinkojen takia.
Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajat kokevat työnsä muuttuneen normaalista porotaloustyöstä elinkeinoksi, jossa suurpetovahinkojen estäminen ja petojen tappamien porojen etsiminen muodostavat merkittävän osan työstä. Osa porotalouden harjoittajista sinnittelee lihantuotantoon perustuvalla poronhoidolla, osa lopettaa ja osa perustaa elinkeinonsa petokorvauksista saatavaan tuloon eli sopeutuu.
Suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi osa porotalouden harjoittajista pitää porot tarhattuina talvikuukausien ajan. Riistavahinkolain perusteella porotalouden harjoittajalle maksetaan korvaus suurpedon tappamasta porosta. Korvauksen saamiseksi tapettu poro on löydettävä. Poroille voidaan laittaa kaulaan paikannuslaite, joka käynnistyy kun poro lakkaa liikkumasta, ja näin raato löydetään. Raatojen etsintään on myös alettu kouluttaa koiria.
Suurpetovahingot
Suurpedot aiheuttavat erityyppisiä vahinkoja porotaloudelle, kotieläimille, mehiläistarhaukselle ja maataloudelle. Myös koiria menetetään pedoille, lähinnä susille, niin metsästyksen yhteydessä kuin kotipihoiltakin.
Suhtautuminen suurpetoihin
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...