Yhteiskuntatutkimus

Suurpetoihin liittyvät merkitykset ja suurpetojen yhteiskunnallinen asema ovat määrittymässä uudelleen. Toisaalta suurpetojen kantojen kasvaessa Länsi-Suomessa ja kannan levittäytyessä tiheään asutulle maaseudulle myös suurpetovahingot ovat lisääntyneet. Perinteiset vastinparit ihminen-eläin, maaseutu-kaupunki tai järki-tunne luovat jännitteitä suurpedoista käytävään keskusteluun. Suurpetoihin liittyvissä yhteiskunnallisissa ongelmissa ei kiistellä vain eläinmääristä, petojen käyttäytymisestä, sijainnista tai ekologiasta, vaan niihin liittyy monia sosiaalisia, poliittis-taloudellisia, kulttuurisia ja eettisiä kytköksiä. Näiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen jännitteiden selvittämiseen tarvitaan myös yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Suurpetoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen tutkimustoiminta onkin lisääntynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kuten Luonnonvarakeskuksessa, tehdään monenlaisia suurpetoihin liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä eri tieteenalojen näkökulmista, erilaisin tutkimusottein ja -menetelmin. Tutkimuksilla voidaan vastata muun muassa siihen, kuinka käsitykset suurpedoista muuttuvat kulttuurisesti ja yhteiskunnallisessa kontekstissa, miten ristiriitoja voidaan hallita ja millä tavoin hallinnon ja tutkimustoiminnan tulisi reagoida näihin haasteisiin.