Karhukanta ylitti 2000 yksilön rajan
LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua 1816–2375 karhua (90 % todennäköisyysväli). Todennäköisin määrä oli 2084.
SUURPETOJEN METSÄSTYS
Suurpedot ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä. Niitä voidaan metsästää rajoitetusti poikkeusluvilla.
Kaksi miestä kantaa kaadettua karhua. Kuva Timo Eskola.
Suurpetojen metsästys on luvanvaraista poikkeamista rauhoituksesta
Suurpetojen metsästys perustuu lajien kannanhoitosuunnitelmiin. Niiden mukaan suurpetokantojen tulee säilyä elinvoimaisina ja ihmisarkoina. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat metsästykseen myöntää Suomen riistakeskus.
Kannanhoidollinen poikkeuslupa, jonka nojalla saatu saalis kuuluu luvansaajalle, voidaan myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää periaatteessa milloin tahansa.
Suomi on jaettu lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa kannanhoitoalueisiin. Kullakin alueella kannanhoidolliset tavoitteet voivat olla erilaiset. Esimerkiksi suurin osa karhua koskevista kannanhoidollisista poikkeusluvista myönnetään niin sanotun vakiintuneen kannan alueelle, kun taas levittäytymisvyöhykkeellä ja kehittyvän kannan alueilla poikkeuslupien määrä on pienempi.
Ennen kuin hakemukseen annetaan myönteinen tai kielteinen päätös, selvitetään, vaarantaako rauhoituksesta poikkeaminen kyseisen lajin suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista ja täyttyvätkö metsästyslaissa luetellut poikkeamisperusteet. Poikkeuslupia harkittaessa on myös etsittävä muuta tyydyttävää ratkaisua metsästyksen sijaan.
Karhun metsästys
Karhunmetsästys on Suomessa kokenut tavallaan uuden tulemisen. Karhukannan vahvistumisen myötä on metsästäjien yhä laajemmalla alueella mahdollista osallistua karhunmetsästykseen. Karhunmetsästystaidot ovat säilyneet hyvin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muualla maassa metsästysperinteisiin on tullut katkos, jota paikataan metsästäjiä kouluttamalla. Lue lisää karhunmetsästyksestä.
Suden metsästys
Sudenmetsästys onnistuu käytännössä vain lumen ollessa maassa. Tällöin selvitetään jälkien perusteella mihin maastoon sudet ovat asettuneet päiväksi. Sudet kierretään riittävän suureen kierrokseen, siten että susia ei karkoteta ennen aikojaan. Kun on varmistunut, että sudet ovat kierroksessa, aloitetaan lippusiiman asettaminen. Lue lisää sudenmetsästyksestä.
Ilveksen metsästys
Ilves on levittäytynyt koko Suomeen ja sen metsästykseen on nykyisin monella metsästäjällä mahdollisuus osallistua. Ilveksen metsästysaika alkaa joulukuun alussa lähes koko Suomessa, vain poronhoitoalueella metsästys alkaa jo lokakuun alussa. Metsästys onnistuu vain lumen ollessa maassa. Lue lisää ilveksen metsästyksestä.
Laiton pyynti
Suurpedon tappaminen luvatta tai muuten vastoin lakia on yleensä metsästysrikoksena törkeä. Lue suurpetojen laitonta pyyntiä koskevasta lainsäädännöstä.
Lainsäädäntö ja määräykset
Suomen suurpetojen suojelussa ja metsästyksessä sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja hoitosuunnitelmien linjauksia.
Hoitosuunnitelmat
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen säätelystä pyritään sovittamaan yhteen kullekin lajille laaditulla valtakunnallisella hoitosuunnitelmalla.
Suurpetotutkimus Suomessa
Suurpetotutkimuksen päätehtäviä ovat suurpetokantojen kartoitus ja petojen elintapojen tutkiminen. Keskeisiä osa-alueita ovat kantojen ikä- ja sukupuolirakenne sekä geneettinen rakenne. Tutkimuksen kohteena ovat myös liikkuvuus, elinpiirit, ravinto, elinympäristöt ja suhde ihmistoimintoihin.