Ilveksen elintavat ja lisääntyminen

Ilves on notkea ja äänetön liikkuja. Kissaeläinten tavoin ilvekset näkevät erinomaisesti pimeässä. Niiden silmät ovat suuret ja silmän sarveiskalvot ovat peilimäiset. Ilveksen kuulo on hyvin kehittynyt toisin kuin hajuaisti ja se paikantaa saaliinsa pääosin kuulollaan ja tarkalla näöllään.

Ilvespari. Toinen ilves makailee etualalla ja katsoo takanaan istuvaa toista ilvestä, joka rapsuttaa takajalallaan leukaansa. Ilvespari. Kuva: Vastavalo

Kiima-aikoja lukuun ottamatta ilvekset ovat yksineläjiä

Uroksilla on hieman isommat elinpiirit, ja yhden uroksen elinalue saattaa olla osittain päällekkäin usean naaraan kanssa. Ilves on liikkeellä pääosin hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin. Se suosii lepäilypaikkana vaikeapääsyistä louhikko- ja mäkimaastoa ja ahdistettuna pystyy pakenemaan puuhun.

Ilveksen tarkkojen aistien takia ihmiset pääsevät näkemään ilvestä harvoin. Ilveksellä ei ole luontaisia vihollisia, mutta se väistää sutta.


Lisääntyminen

Ilveksen kiima-aika on helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 63-72 vuorokautta. Pentuja syntyy 1-4, tavallisesti 2-3. Syntyvien pentujen määrään vaikuttaa sekä emon ikä että ravintotilanne, ensimmäiset pentueet ovat yleensä pienempiä. Pennut elävät emonsa kanssa perheryhmänä ja ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen asti.