Suden metsästys

Sudenmetsästys onnistuu käytännössä vain lumen ollessa maassa. Tällöin selvitetään jälkien perusteella, mihin maastoon sudet ovat asettuneet päiväksi. Sudet kierretään riittävän suureen kierrokseen siten, että niitä ei karkoteta ennen aikojaan. Kun on varmistunut, että sudet ovat kierroksessa, aloitetaan lippusiiman asettaminen.

Suden jäljet lumessa. Kuva: Risto Sauso

Suden pyytäminen on ryhmätyötä

Susia metsästetään useimmiten lippusiiman avulla. Siimaa kierretään tuulen alta kahdella partiolla kumpikin omaan suuntaansa. Edellä kulkeva metsästäjä purkaa siimaa kelalta ja jäljessä tuleva asettelee sen sopivalle korkeudelle. Kun lippusiima on saatu kierroksen ympärille, voidaan maastosta riippuen yrittää pienentää kierrosta metsästyksen kannalta sopivammaksi.

Lippusiiman tehokkuutta lisää, jos siimakierros hajustetaan. Perinteisen lippusiiman asemesta voidaan käyttää myös tuulessa herkästi liikkuvaa muovinauhaa, joka on helpompi käsitellä kuin perinteinen lippusiima. 

Passimiehet asettuvat kierroksen sisäpuolelle lähelle siiman vartta siten, että susi ei joudu siiman ja passimiehen väliin. Ajomies tai kaksi lähtee hiljalleen kulkemaan tuulen päältä ajaen sudet liikkeelle. Tuoreita jälkiä seuraamalla ajomies pitää sudet liikkeessä.

Kun passimies näkee suden lähestyvän, on odotettava liikkumatta. Sutta ammutaan vasta, kun se on tehokkaan ampumamatkan päässä. Suden metsästykseen paras ase on kivääri. 

Sutta voidaan metsästää myös ilman lippusiimaa. Asutuksen hajuihin ja ääniin tottuneet sudet eivät välttämättä pysykään lippusiimakierroksessa. Tällöin sutta metsästetään asettamalla passimiehet kierroksen ympärille.

Suden kannanhoidollinen metsästys

Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jonka jälkeen arvioidaan metsästyksen vaikutuksia susikantaan, suden käyttäytymiseen ja kansalaisten asenteisiin. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Metsästysvuonna 2014-2015 Suomen riistakeskus myönsi suden kannanhoidolliseen metsästykseen 24 poikkeuslupaa. Kannanhoidollinen metsästys aloitettiin 23. helmikuuta, ja poikkeusluvat olivat voimassa 21 vuorokautta. Kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin yhteensä 17 sutta.

Poikkeusluvilla puututaan ongelmallisiin yksilöihin

Suomen riistakeskus voi myöntää suden pyyntiin myös vahinkoperusteisen poikkeusluvan, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella. Syynä luvan myöntämiselle rauhoituksesta poikkeamiseen voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, talousvahinkojen ehkäiseminen tai yleinen turvallisuus.

Poikkeusluvan nojalla suden metsästys on periaatteessa mahdollista ympäri vuoden. Kaadetusta sudesta tulee tehdä Suomen riistakeskukselle ja poliisille ilmoitus välittömästi seuraavana arkipäivänä. 

Vahinkoperusteisen poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu susi kuuluu valtiolle ja on toimitettava riistantutkimuslaitokselle. Mikäli sudesta saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta sekä Suomen riistakeskuksen antama todistus luvallisesta saannosta.