SUURPETOJEN METSÄSTYS

Suurpedot ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä. Niitä voidaan metsästää rajoitetusti poikkeusluvilla. Maa- ja metsätalousministeriö antaa vuosittain ilvestä, karhua ja sutta koskevan asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä. Ahman metsästämiseen ei ole myönnetty poikkeuslupia.

Kaadetun karhun kanto. Kuva Timo Eskola.

Suurpetojen metsästys on luvanvaraista poikkeamista rauhoituksesta

Suurpetojen metsästys perustuu lajien kannanhoitosuunnitelmiin. Niiden mukaan suurpetokantojen tulee säilyä elinvoimaisina ja ihmisarkoina. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat metsästykseen myöntää Suomen riistakeskus. Poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu suurpeto kuuluu valtiolle, käytännössä riistaeläimiä tutkivalle laitokselle.

Kannanhoidollinen poikkeuslupa, jonka nojalla saatu saalis kuuluu luvansaajalle, voidaan myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää periaatteessa milloin tahansa. Ahman metsästämiseen ei ole myönnetty poikkeuslupia.

Suomi on jaettu lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa kannanhoitoalueisiin. Kullakin alueella kannanhoidolliset tavoitteet voivat olla erilaiset. Esimerkiksi suurin osa karhua koskevista kannanhoidollisista poikkeusluvista myönnetään niin sanotun vakiintuneen kannan alueelle, kun taas levittäytymisvyöhykkeellä ja kehittyvän kannan alueilla poikkeuslupien määrä on pienempi.

Ennen kuin hakemukseen annetaan myönteinen tai kielteinen päätös, selvitetään, vaarantaako rauhoituksesta poikkeaminen kyseisen lajin suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista ja täyttyvätkö metsästyslaissa luetellut poikkeamisperusteet. Poikkeuslupia harkittaessa on myös etsittävä muuta tyydyttävää ratkaisua metsästyksen sijaan.


Karhun metsästys

Karhunmetsästys on Suomessa kokenut tavallaan uuden tulemisen. Karhukannan vahvistumisen myötä on metsästäjien yhä laajemmalla alueella mahdollista osallistua karhunmetsästykseen. Karhunmetsästystaidot ovat säilyneet hyvin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muualla maassa metsästysperinteisiin on tullut katkos, jota paikataan metsästäjiä kouluttamalla.

Lue lisää


Suden metsästys

Sudenmetsästys onnistuu käytännössä vain lumen ollessa maassa. Tällöin selvitetään jälkien perusteella mihin maastoon sudet ovat asettuneet päiväksi. Sudet kierretään riittävän suureen kierrokseen, siten että susia ei karkoteta ennen aikojaan. Kun on varmistunut, että sudet ovat kierroksessa, aloitetaan lippusiiman asettaminen.

Lue lisää


Ilveksen metsästys

Ilves on levittäytynyt koko Suomeen ja sen metsästykseen on nykyisin monella metsästäjällä mahdollisuus osallistua. Ilveksen metsästysaika alkaa joulukuun alussa lähes koko Suomessa, vain poronhoitoalueella metsästys alkaa jo lokakuun alussa. Metsästys onnistuu vain lumen ollessa maassa.

Lue lisää


Laiton pyynti

Suurpedon tappaminen luvatta tai muuten vastoin lakia on yleensä metsästysrikoksena törkeä.

Lue lisää