Poronhoito ja suurpedot

Suurin osa poronomistajista hyväksyy suurpedot poronhoitoalueella, mikäli petojen aiheuttamat vahingot korvataan ja petokantoja säädellään. Myönteisimmin petoihin suhtaudutaan pohjoisella poronhoitoalueella ja nuoremmissa ikäryhmissä.

Petojen ja porojen yhteiselo ei ole ongelmatonta

Ahman tappama poro. Kuva: Metsähallitus, erävalvonta

Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajien mielestä suurpedot ovat merkittävin taloudellinen uhka porotaloudelle. Etenkin ahma koetaan hankalaksi suurpedoksi, koska sen metsästys on täysin kielletty.

Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajat kokevat työnsä muuttuneen normaalista porotaloustyöstä elinkeinoksi, jossa suurpetovahinkojen estäminen ja petojen tappamien porojen etsiminen muodostavat merkittävän osan työstä. Osa porotalouden harjoittajista sinnittelee lihantuotantoon perustuvalla poronhoidolla, osa lopettaa ja osa perustaa elinkeinonsa petokorvauksista saatavaan tuloon eli sopeutuu.

Suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi osa porotalouden harjoittajista pitää porot tarhattuina talvikuukausien ajan. Riistavahinkolain perusteella porotalouden harjoittajalle maksetaan korvaus suurpedon tappamasta porosta. Korvauksen saamiseksi tapettu poro on löydettävä. Poroille voidaan laittaa kaulaan paikannuslaite, joka käynnistyy kun poro lakkaa liikkumasta, ja näin raato löydetään. Raatojen etsintään on myös alettu kouluttaa koiria.