Matkailu

Suurpedot ovat matkailun kannalta kiinnostavia vetovoimatekijöitä. Usein jo tieto siitä, että alueella on suurpetoja, luo jännitystä ja tunteen siitä, että luonto on aitoa ja alkuperäistä.

Suurpetomatkailu Suomessa ja maailmalla

Suurpetomatkailua Suomessa

Wildlife-matkailu

Suurpetojen tarkkailu ja kuvaaminen niiden luontaisessa ympäristössä on osa wildlife-matkailua. Siihen kuuluu myös lintujen, muiden nisäkkäiden, kasvien ja luonnon nähtävyyksien katselu ja kuvaaminen. Suurpetojen katselu ja kuvaus onkin parhaimmillaan kokoelma kaikkia luonnon tarjoamia elämyksiä.
Luontomatkailua kehitettäessä on huolehdittava siitä, että toiminta on sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää. Matkailullisesti laadukas tuote on ammattimaisesti toteutettu kestävällä tavalla, luonnon ja kohdelajin hyvinvoinnin ehdoilla, paikallisesti ja alueellisesti hyväksyttävällä tavalla ja turvallisesti. Luontomatkailuyrittäjä on avainasemassa myydessään luontoelämyspalveluita matkailijoille.

Suurpetojen tarkkailu ja kuvaaminen

Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla on matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden päästä katsomaan ja kuvaamaan suurpetoja ruokintapaikan lähelle rakennetuissa kojuissa. Matkailutuote myydään useimmiten niin sanottuna täyden palvelun pakettina, johon kuuluu kojulla vietetyn yön lisäksi opastus, kuljetukset, ruokailut, majoitus ja vakuutus.
Useimmin tarkkailupaikoilla nähdään karhuja, joskus myös susia ja ahmoja. Mieleenpainuvia kokemuksia ovat myös maakotkan, merikotkan tai vaikkapa haarahaukan näkeminen tarkkailukojusta käsin. Ilvestä ei ruokintapaikoilla tavata, sillä se ei syö haaskaa.

Suurpetojen jäljillä

Jo suurpetojen jälkien näkeminen on monille elämys. Se tarjoaa myös mahdollisuuden kartuttaa suurpetotietämystä. Monessa maassa on tarjolla retkiä, joilla havainnoidaan petojen jälkiä asiantuntevan oppaan johdolla. Suomessakin on järjestetty susihiihtotapahtumia, jossa hiihtäen seurataan suden jälkiä. Sudenulvontaretkellä viedään retkeläiset illan hämärtyessä metsään ja matkitaan suden ulvontaa. Suden vastauksen kuuleminen hämärässä metsässä voi olla ainutkertainen elämys.

Metsästysmatkailu

Myös metsästysmatkailulla on merkittävä sija. Karhunmetsästyksen aikaan 20.8. – 31.10. esimerkiksi itäisen Kainuun saloilla samoaa jopa satoja karhun jahtaajia. Näin siksi, että suurin osa karhun kannanhoidollisista kaatoluvista myönnetään Kainuuseen. Ilvestä metsästetään koko maassa eikä sillä sen vuoksi ole niin suurta matkailullista merkitystä.

Kuhmon luontokeskus Petola

Yksi suurpetoihin liittyvä matkailukohde on Metsähallituksen ylläpitämä Kuhmon luontokeskus Petola. Petolan näyttelyyn on koottu monipuolista, faktoihin perustuvaa suurpetotietoa, joka näyttelyissä esitellään visuaalisin keinoin. Lue lisää Kuhmon luontokeskus Petolasta.

Karhu on vahvasti esillä myös muutamissa muissa Metsähallituksen luontokeskuksessa eri puolilla Suomea. Lisäksi mm. Luonnontieteellinen museo Helsingissä, Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä, Oulun yliopiston eläintieteellinen museo ja monet muut tuovat näyttelyissään suurpedot esille.

Suurpetomatkailu maailmalla

Wildlife-matkailu osana luontomatkailua on ympäri maailmaa kasvava ala, joka on tuonut hyötyjä sekä paikallistaloudelle että luonnonsuojelulle. Isot ja valovoimaiset lajit, kuten vuorigorillat, tiikerit, sarvikuonot, norsut, karhut ja sudet ovat matkailun vetonauloja. Ihmiset ovat valmiita matkustamaan pitkiäkin matkoja ja maksamaan suuriakin puistomaksuja nähdäkseen eläimiä villeinä luonnossa.

Bwindin kansallispuiston perustaminen 90-luvun alussa Lounais-Ugandaan on yksi esimerkki siitä, miten kokonainen sademetsä saatiin suojeltua yhden vetovoimaisen lajin ansiosta. Nykyään Bwindin kansallispuistoa ylläpidetään gorillaturismista saaduilla varoilla. Turismi on myös muuttanut paikallisten asukkaiden suhtautumista vuorigorilloihin, kun haittaeläimestä on tullut toimeentulon lähde.

Pohjois-Amerikassa Michiganin osavaltiossa sijaitseva Isle Royalen kansallispuisto on tunnettu erityisesti susi- ja hirvikannoistaan. Puiston tutkimusasemalla vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä. Myös Yellowstonen kansallispuistossa susien istutuksen arvioidaan kasvattaneen matkailijoiden määrää huomattavasti. Vaikka suden näkemistä pidetäänkin aika epätodennäköisenä, useimmille matkailijoille pelkkä suden olemassaolo riittää houkuttimeksi. Alaskassa yhä useampi matkailija on halukas pääsemään ohjatulle retkelle kuuntelemaan susien ulvontaa. Kaikissa näissä paikoissa pitkälti susiin pohjautuva matkailu on tuonut tuloja, antanut paikallisille ihmisille työtä ja vahvistanut luonnonsuojelun asemaa.

Aikaisemmin ainoastaan Alaskassa oli tarjolla matkailupaketteja karhun katselijoille. Nyt karhun tarkkailu- ja kuvausmatkoissa Suomi on maailman kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsissa suurpetomatkailu on vasta alkamassa, vaikka siellä on kolminkertainen määrä karhuja Suomen verrattuna. Kainuun, Koillismaan ja Pohjois-Karjalan mahdollisuudet tunnetaan maailmalla laajalti. Vuonna 2013 Suomessa tilastoitiin noin 20 000 kojuyötä. Monet nimekkäät luontokuvaajatkin eri puolilta maailmaa tulevat kuvaamaan suurpetoja meidän havumetsiin ja soiden reunoille. Suomi on aina tunnettu saunamaana, mutta nykyisin yhä laajemmin myös karhumaana.