Vahinkojen korVaaminen

Suurpedot voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja saalistamalla ja tappamalla kotieläimiä tai tekemällä tuhoja esimerkiksi maatiloilla tai mehiläistarhoissa.

Kuka korvaa?

Karhun rikkoma mehiläispesä. Kuva: Antti Härkälä

Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingot korvataan valtion talousarvion rajoissa, jos korvauksen hakijalle on aiheutunut kalenterivuotta kohti 170 euroa suuremmat vahingot. Suurpetojen aiheuttamia liikennevahinkoja ei enää korvata, koska niiden varalle voi hankkia vakuutuksen. Riistavahinkolain nojalla ei myöskään korvata kadonneita eläimiä.

Riistavahinkolaki (105/2009) tuli voimaan 1.12.2009, jolloin luovuttiin aiemmin voimassa olleesta 250 euron omavastuusta. Lain 11 pykälässä todetaan, että riistaeläimen kotieläimelle ja muulle eläimelle aiheuttamasta vahingosta voidaan korvata enintään tapetun taikka vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti korvattavan eläimen myynti- tai ostohintaa sillä hetkellä, kun se kuolee tai vahingoittuu.

Käypä arvo ei sisällä eläimeltä odotettuja tuottoja eikä siihen sijoitettuja kustannuksia. Eläinten käyvät arvot määritellään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Lisää tietoa löytyy asiaa käsittelevästä muistiosta. Asetuksen liite ei ole eikä voikaan olla tyhjentävä listaus eläimistä, jotka voivat tulla korvattavaksi. Liitettä täydennetään tarvittaessa uusilla eläimillä ja käypiä arvoja päivitetään markkinatilanteen mukaan.

Suurpetovahingoissa erityisesti koiran menetys aiheuttaa paljon mielipahaa, joten koiravahinkojen korvaukset määritellään erilailla kuin tuotantoeläinten. Korvauksissa huomioidaan esimerkiksi koiran saavuttama menestys. Tässä yksi laskentaesimerkki:

Puhdasrotuisen koiran  perusarvo on 1600 euroa, jonka päälle tulee seuraavia korvauksia

  • vähintään 1,5 vuotta vanhalle metsästyskoiraksi koulutetulle (+2500 euroa),
  • jolle on tehty terveystutkimus (+500 euroa),
  • joka on saanut näyttelyssä H-arvostelun (+100 euroa),
  • ja suorittanut karhunhaukun taipumuskokeen (+500 euroa)
  • sekä saanut käyttövalion arvon (+3000 euroa).
  • Tällaisen koiran käypä arvo on 8200 euroa.


Poikkeuksellisen arvokas koira samoin kuin muukin kotieläin on kuitenkin syytä vakuuttaa. Markkinoilla on tarjolla vakuutustuotteita myös tuotantoeläintiloille kuten maatilatuotannon vakuutus ja keskeytysvakuutus, joilla voidaan kattaa myös sellaiset villieläinten vahingot, joita riistavahinkolaki ei kata. On huomattava, että riistavahinkolain korvaus on aina toissijainen, mutta sitä kautta saattaa saada korvauksen, jota oma vakuutus ei välttämättä kata. Mahdolliset vakuutuskorvaukset otetaan korvauksissa vähennyksenä huomioon.

Suurpedon tappama aikuinen poro tai siitosvasa korvataan käyvältä arvoltaan puolitoistakertaisena. Tällä kompensoidaan petojen tappamien porojen etsimisestä aiheutuvia kuluja. Jos omistajaa ei tiedetä, korvaus maksetaan paliskunnalle. Lisäksi on olemassa laskennallisin perustein määräytyvä vasahävikkikorvaus, jonka valtio maksaa paliskunnalle poronomistajille jaettavaksi. Lisäksi toistuvia, poikkeuksellisen suuria porovahinkoja kärsineiden paliskuntien poronomistajille voidaan maksaa korotettua korvausta, jolloin poron käypä arvo maksetaan kolminkertaisena. Korvaukseen oikeutetut paliskunnat vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriön hallintopäätöksellä. Tällaista korotettua korvausta saavia paliskuntia oli neljä riistavahinkolain voimaan tullessa vuonna 2009. Vuonna 2013 niitä on jo kahdeksan.

Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingoista vahinkoilmoitus ja vahingonkorvaushakemus tehdään paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Mikäli vahingonkärsijä on tyytymätön maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen, on hänellä mahdollista hakea oikaisua elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta ja edelleen sen päätöksestä muutosta hallinto-oikeudelta ja viime kädessä korkeimmalta hallinto-oikeudelta.