VAHINKOJEN EHKÄISY

Toisinaan suurpedot voivat aiheuttaa vahinkoja kotieläimille. Useimmiten vahinkojen kohteeksi joutuvat karjaeläimet ja metsästyskoirat. Merkittävä osa petovahingoista olisi kuitenkin mahdollista välttää ennaltaehkäisevillä toimilla.

Mitä tehdä?

Lampaiden suojaksi pystytetty petoaita. Kuva: Antti Härkälä
Laumanvartijakoirat ja lampaat varsinais-suomessa. Kuva: Antti Härkälä

Sähköaidat ja yösuojat suojaavat tehokkaasti karjaa petojen hyökkäyksiltä.

Sähköaitojen on todettu vähentävän merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja niin lammaslaitumilla kuin mehiläispesienkin ympärillä. Tapauksia, joissa suurpedot olisivat hyökänneet kotieläinten kimppuun sähköistetystä aidasta huolimatta tunnetaan vain muutama. Näissäkin tapauksissa aita on yleensä ollut vajaatehoinen tai huonosti hoidettu tai sitten suurpedot ovat kaivautuneet aidan alitse. Toinen vaihtoehto on sähköistämätön suurpetoaita.

Avustusta aitamateriaaleihin voi hakea Suomen riistakeskukselta. Hakija hoitaa aina itse aidan pystyttämisen ja huoltamisen. Aidoista tehdään hakijan ja Suomen riistakeskuksen kanssa vuokrasopimus, joka on voimassa viisi vuotta. Vuokrasopimuksen päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen. Mehiläisaidat ovat erittäin kustannustehokkaita suojattaessa mehiläisvahiakoja karhujen aiheuttamilta vahingoilta. Akkupaimenten virtalähteen hankinta jää kuitenkin tarhaajan hankittavaksi.

Myös eläinten tuominen suojaan yöksi, tehostettu valvonta sekä paimennus laidunalueilla vähentävät tehokkaasti vahinkoja, mutta lisäävät myös tilallisen työmäärää.

Ilmanpainekarkoittimet säikäyttävät pedon matkoihinsa

Suomen riistakeskus on hankkinut taajamasuurpetojen karkottamiseen ilmanpainekarkottimia, joiden osumalla aiheutetaan eläimelle sen verran kipua, että se lähtee pakoon eikä palaa enää samaan paikkaan. Tulokset ovat olleet myönteisiä, joten laitteita aiotaan hankkia kaikille Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen alueille.

Koirien suojaaminen

Koirien suojaaminen susilta kotipihoilla onnistuu riittävän korkealla, tukevarakenteisella verkkoaitauksella. Metsästystilanteissa koiran suojaaminen on vaikeampaa. Koiran kanssa metsästäessä voidaan pyrkiä välttämään tiedossa olevia susialueita. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on perustettu metsästäjiä helpottamaan erilaisia susipuhelinpalveluja, joista saa tietoja seurantapannalla varustettujen susien reviirialueista.

Myös Luonnonvarakeskuksen susien gps-pannoituksiin perustuvalla nettipalvelulla voidaan ehkäistä metsästystilanteissa tapahtuvia koiravahinkoja. Tämä edellyttää lisäresursseja, jotta susien liikkeitä voitaisiin seurata mahdollisimman kattavasti. Susien pantaseuranta -tietoja oli tarjolla nettipalvelussa metsästyskaudella 2012-2013, mutta samaa ei voida tarjota metsästyskaudesta 2014–2015, koska susia ei onnistuttu pannoittamaan talven aikana huonon lumitilanteen vuoksi. Pantaseurantatietoja on uudelleen tarjolla metsästyskauden 2015–2016 alussa, mikäli pannoitukset onnistuvat.

Koirien suojaamiseksi on joissain maissa kokeiltu myös erilaisia turvavälineitä, kuten pippuriliivejä ja suojaavia kaulapantoja. Myös Suomessa on kehitelty metsästyskoirille erilaisia suojaliivejä, mutta toistaiseksi kehitystyö ei ole johtanut tuotteeseen, jonta metsästäjät olisivat ottaneet laajemmin käyttöön. Kokeilutoimintaa aiotaan kuitenkin jatkaa.

Tällä hetkellä suurpetohavaintoja voi kuitenkin seurata Luonnonvarakeskuksen uudessa verkkopalvelussa, jossa suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut ja Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjatut havainnot näytetään kartalla.

Petovahinkojen ehkäisyssä on tärkeää, ettei petoja opeteta etsimään ravintoa ihmisasutusten luota. Petoja ei tule ruokkia asutusten läheisyydessä, ja pedoille kelpaava ravinto tulee pitää niiden ulottumattomissa.

Porovahinkojen ehkäisemiseksi voidaan petoalueilla tehostaa vasonta-alueiden valvontaa, pitää vasovat vaatimet aitauksissa ja lisäruokkia poroja. Myös porojen tuominen talveksi tarhaan on yksi keino alueilla, joiden talvilaitumilla petouhka on suuri.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, nykyinen Luonnonvarakeskus, käynnisti vuonna 2014 kolmivuotisen hankkeen, jossa selvitetään suurpetojen, erityisesti ahman aiheuttamia porovahinkoja. Hankkeessa selvitetään muun muassa petojen tappamien porojen määrää sekä porojen kuntoa paliskunnissa, joissa ahmavahinkoja tapahtuu eniten ja kartoitetaan keinoja, joilla petovahinkoja voidaan ehkäistä. Lisäksi kerätään tietoa ahmoista ja niiden määrästä.

Äänikin karkottaa pedon

Muita keinoja petovahinkojen ehkäisemiseen ovat erilaiset pelokkeet kuten ääni- ja valolähteet. Esimerkiksi vasotusaidalle jätetty rokkikanavaa soittava radio voi pelottaa pedon pois tarha-alueelta. Akuuteissa tilanteissa petoja voidaan yrittää pelotella pois eri keinoin kuten huutamalla, koiralla tai nallipaukuilla. Myös petoja houkuttelevien ruokalähteidenhävittäminen laidun- tai tarha-alueiden läheisyydestä on tärkeää vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Viimeisenä keinona on hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa ongelmia aiheuttavan pedon poistamiseen.