Suurpetotutkimus

Suurpetotutkimuksen päätehtäviä ovat suurpetokantojen kartoitus ja petojen elintapojen tutkiminen. Suurpetokannoista selvitetään määrän lisäksi myös kannan ikä- ja sukupuolirakenne sekä geneettinen rakenne. Tutkimuksella saadaan tietoa lisäksi suurpetojen liikkumisesta, elinpiiristä, ravinnosta, elinympäristöstä ja suhteesta ihmistoimintoihin.

Ilvestutkimus. Kuva: Petri Timonen
Karhu laboratoriossa. Kuva: Petri Timonen

Luonnonvarakeskus vastaa suurpetotutkimuksesta Suomessa

Suomessa suurpetojen kannanseurannasta ja tutkimuksesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke). Lisäksi yliopistoilla on meneillään suurpetotutkimukseen liittyviä hankkeita eri puolilla Suomea.

Tutkimustulokset rakentavat suurpetokantojen hoidon perustaa. Tärkeimmät kohdelajit ovat viime vuosina olleet karhu ja susi.


Suurpetojen määrän arviointi

Suurpetokantojen seuranta Suomessa perustuu useampaan eri menetelmään ja menetelmät poikkeavat jonkin verran lajeittain. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimat arviot yksilömääristä pohjautuvat ensisijaisesti petoyhdyshenkilöiden muodostaman vapaaehtoisen kenttäorganisaation keräämään havaintoaineistoon. Luonnonvarakeskus hyödyntää petokantojen arvioinnissa myös metsästäjien suorittamia maalaskentoja, hirvenmetsästäjien nk. hirvihavaintokorteille kirjaamia petohavaintoja sekä riistakolmiolaskentoja. Luonnonvarakeskus tekee vuosittain arviot suurpetokantojen koosta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä.

Lue lisää >

Ekologinen tutkimus

Suomen suurpetotutkimus on keskittynyt Luonnonvarakeskukseen (Luke). Luonnonvarakeskus toteuttaa tutkimusta yhdessä useiden eri tahojen kanssa. Suurpetotutkimus tuottaa tietoa maa- ja metsätalousministeriön tekemien kannanhoitopäätösten pohjaksi. Ekologisen tutkimuksen tärkeimpiä tavoitteita on lisätä kanta-arvioiden luotettavuutta suurpetojen liikkuvuus- ja elinpiiritiedon avulla, kerätä tietoa suurpetojen elintavoista sekä selvittää kantojen perimä.

Lue lisää >


Yhteiskuntatutkimus

Suurpedot ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana toistuvien ja monimutkaisten kiistojen kohteina. Etenkin suteen, mutta viime vuosina myös ilvekseen ja karhuun, liittyvien eri intressien, arvojen, asenteiden ja tietojen välillä on ollut aika ajoin voimakkaitakin ristiriitoja. Taustalla ovat muuttuvat käsitykset suurpedoista uhanalaisina eläiminä.

Lue lisää >

 

Susien DNA-tutkimus

Susien lajipuhtauden määrittelemiseksi käytetään geneettisiä menetelmiä. DNA-analyysi on kansainvälisesti käytetty menetelmä perinnöllisten erojen tunnistamisessa, ja se on jo pitkään syrjäyttänyt ulkoisiin ominaisuuksiin perustuvat vertailut.

Lue lisää >