Suurpetojen uhanalaisuus

Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa vuonna 2019 noudatettiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokittelua. Uhanalaisia olivat susi ja ahma. Karhu ja ilves olivat silmälläpidettäviä. Uhanalaisuusluokat kuvaavat sukupuuttoriskiä eli lajin häviämisen todennäköisyyttä tietyllä aikavälillä.

Häviävätkö suurpedot?

Ahma. Kuva: Kimmo Pöri

Suomen maasuurpedoista susi ja ahma ovat uhanalaisia, koska niiden populaatiot ovat hyvin pieniä tai rajoittuneita. Niiden uhanalaisuuden pääasialinen syy on pyynti. Ahmaa uhkaa pyynnin lisäksi ilmastonmuutos. Karhu ja ilves ovat silmälläpidettäviä.

Vuoden 2019 arvioinnissa suden uhanalaisuusluokitus säilyi ennallaan, mutta muiden maasuurpetojen luokitus koheni. Niiden yksilömäärät olivat kasvaneet.

>> Lue Punainen kirja 2019 kokonaisuudessaan tästä!

Uhanalaisuusarvioinnin punaisen listan luokat:

  • Hävinneet (RE)
  • Äärimmäisen uhanalaiset (CR)
  • Erittäin uhanalaiset (EN)
  • Vaarantuneet (VU)
  • Silmälläpidettävät (NT)
  • Puutteellisesti tunnetut (DD)

Uhanalaisuuden kriteerit:

A. Populaation pieneneminen

B. Maantieteellinen alue tarkasteltuna joko levinneisyysalueen tai esiintymisalueen tai molempien mukaan

C. Pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio

D. Hyvin pieni tai rajoittunut populaatio

E. Kvantitatiivinen analyysi


Ahma

Ahma on erittäin uhanalainen laji (EN). Vuosina 1978 – 2006 ahmapopulaation vuotuinen kasvu oli vain 4,7 %.


Susi

Susi on erittäin uhanalainen laji (EN), koska sen arvioitu populaatiokoko on alle 250 lisääntymiskykyistä yksilöä. Suomen susikannan on aina ajateltu olevan Venäjän suuren susikannan länsireunaa. 2000-luvulla Suomesta näyttäisi siirtyneen enemmän susia Venäjälle kuin toisin päin.


Karhu ja ilves

Karhu ja ilves ovat silmälläpidettäviä lajeja (NT). Molempien kannat ovat viime vuosina vahvistuneet. Ilves on Suomen suurpedoista runsaslukuisin.