Suurpetokantojen hoito

Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Erilaiset näkemykset pyritään sovittamaan yhteen suurpedoille laadituilla valtakunnallisilla kannanhoitosuunnitelmilla.

Karhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin.

Kannanhoito perustuu uusimpaan ja luotettavimpaan tietoon

Kannanhoitosuunnitelmien avulla eläinkannoista huolehditaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Tavoitteena on säilyttää suurpedot suotuisasti suojeltuina ja varmistaa lajien säilyminen pysyvänä osana Suomen luontoa. Niin sudelle, karhulle, ilvekselle kuin ahmalle on laadittu kansalliset hoitosuunnitelmat.

Hoitosuunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Riistaeläinkantojen alueelliset erot ja vaikutukset alueella asuville ihmisille sekä paikallisten ihmisten näkemykset otetaan huomioon hoitosuunnitelmia laadittaessa. Hoitosuunnitelmilla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Hoitosuunnitelmien laadinnassa on keskeisenä periaatteena avoimuus ja kansalaisten osallistuminen. Hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimuksia keskeisten sidosryhmien ja yksittäisten kansalaisten tavoitteista, odotuksista ja toiveista koskien suurpetokantojen hoitoa. Tiedot on kerätty kirjallisten kyselyjen, haastattelujen sekä kuulemistilaisuuksien avulla.