Karhun ravinto ja saalistaminen

Karhu on kaikkiruokainen. Sen ruokavalioon kuuluvat marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Karhulle kelpaavat kauriit sekä hirvet ja se syö myös haaskoja. Kuitenkin suurin osa, noin 70%, karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa. Karhun jäljiltä voi löytää hajotetun muuurahaispesän tai kannon ja se etsii myös kaatuneiden puiden kaarnan alta toukkia.

Karhun ateria. Kuva: Petola

Karhu on kaikkiruokainen

Marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät kuuluvat karhun ruokavalioon. Karhulle kelpaavat kauriit sekä hirvet ja se syö myös haaskoja. Karhu pystyy tappamaan aikuisen hirven. Saaliissa näkyvät kynnenjäljet ja voimakkaat raatelujäljet erityisesti takapäässä. Saalis lopetetaan puremalla kaulasta tai hartioista sekä vääntämällä niska poikki. Maastoon jää kamppailusta usein hyvin näkyvät jäljet. Karhu peittää saaliinsa huolellisesti ja vartioi haaskaa tai palaa sille usein.


Suurin osa karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa

Karhun jäljiltä voi löytää hajotetun muurahaispesän tai kannon. Karhu kauhaisee kämmenellään kekoa ja jää odottamaan muurahaisten ryntäämistä paikalle, jolloin se lipoo kielellään muurahaisia suuhunsa. Muurahaiset korjaavat kesällä kekonsa noin viikossa karhun vierailun jälkeen. Karhu etsii kaatuneiden puiden kaarnan alta toukkia, jolloin se saattaa kuoria isojakin alueita liekopuista. Rikottu muurahaispesä tai kanto ei aina merkitse karhun läsnäoloa alueella.


Kuinka Karhu saalistaa?

Karhu tappaa saaliinsa puremalla sitä kaulan alueelle tai selkään. Se voi tappaa saaliin myös etutassun iskulla, joka usein murtaa saaliin selkärangan. Usein karhu myös puree saaliseläintään kuonoon, jolloin raadossa voidaan nähdä selviä kulmahampaiden jättämiä syviä jälkiä. Kulmahampaiden etäisyys on 45-65 mm. Lisäksi karhun on todettu käyttävän myös niskaan puremista saaliinsa tappamiseen.

Karhu aloittaa syömisen mielellään rinnan tai lantion alueelta; se syö myös sisälmykset aluksi. Karhulla on erityisen tyypillinen tapa varastoida raato. Se panee saaliin sopivaan paikkaan ja kasaa sen päälle useita kuutioita sammalta, varpuja ja maata. Keväällä se käyttää peittämiseen usein lunta. Joskus karhun varasto voi olla myös virtaavassa vedessä. Suuresta hirvieläimestä riittää karhulle ruokaa useaksi päiväksi ja silloin haaskan ympärillä on havaittavissa paljon jälkiä. Ne saattavat olla esim. ulosteita, makuupaikkoja, auki kaivettuja muurahaiskekoja ja erittäin tyypillisesti poikkipurtuja oksia ja kokonaisia katkottuja pikkupuita.