Ajankohtaista

< Edellinen Seuraava >
Suurpedot
marras 30, 2015 09:12

Pelot suurpetoja kohtaan lievässä kasvussa

Punahilkka, Kolme pientä porsasta… Satujen pahikset ovat monesti suurpetoja, mikä omalta osaltaan ruokkii pelkoja suurpetoja kohtaan. Viime vuosina pelot suurpetoja kohtaan ovat hieman kasvaneet muun muassa kantojen kasvun myötä. Suurpetokantoja hoidetaan Suomessa kuitenkin erittäin suunnitelmallisesti.

Suomalaiset suhtautuvat Suomen suurpetoihin, eli karhuun, suteen, ahmaan ja ilvekseen sekä myönteisesti että kielteisesti. Metsähallituksen luontopalveluiden teettämässä tutkimuksessa myönteisissä näkemyksissä suurpedot nähdään osana Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Petoeläimet toimivat myös matkailuvalttina, sillä ne tuovat metsiin luontomatkailijoiden etsimää erämaisuuden tuntua.

- Suurpedoilla nähdään olevan ekologinen merkitys. Ne ovat ravintoverkon yläreunassa ja hoitavat siellä omaa hommaansa. Niillä koetaan olevan itseisarvoinen elämisen oikeus, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Sakari Mykrä.

Pelkoja taas aiheuttavat esimerkiksi suurpetojen tekemät eläinvahingot ja ihmisasutuksen lähellä liikkuminen. Pelko ei aina liity suurpetojen esiintymistiheyteen.

- Pelkoa voi herättää jo se, jos ihmiset kokevat, että tilanne ei ole viranomaisten hallinnassa, Mykrä kertoo.

Viranomaiset seuraavat suurpetoja tarkasti

Peloista huolimatta suurpedot halutaan säilyttää Suomen luonnossa, ja kantoja hoidetaan erittäin suunnitelmallisesti. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa suurepetokantojen hoitoa, hallinnointia ja seurantaa.

- Ministeriön vahvistamien kannanhoitosuunnitelmien tarkoituksena on, että suurpedot säilyvät elinkykyisinä kantoina osana suomalaista luontoa ja samalla pyritään edesauttamaan rinnakkaiseloa ihmisten kanssa, Mykrä selventää.

Mahdummeko samoihin metsiin?

Mykrä uskoo, että rinnakkaiselo on mahdollista. On kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että suurpedot aiheuttavat joskus vahinkoja.

- Eihän se susi tyhjästä siihen Punahilkkaan ole tullut. Petojen ”virka” on saaliseläinten tappaminen, minkä vuoksi ne aiheuttavat pelkoa.

Oleellista on se, millaisia suurpetojen aiheuttamia vahinkoja paikallinen väestö on valmis sietämään tietäen, että tilanne on viranomaisten hallinnassa. Apuna ovat erilaiset vahinkojen kompensaatiomekanismit, joilla yhteiskunta korvaa aiheutuneet vahingot. Myös vahinkojen ennaltaehkäisy on tärkeää.

- On hyvä muistaa, että tässä on neljä ihan erilaista lajia ja kaikilla on omat kommervenkkinsä. Karhujen ja ilvesten kanssa on helppo elää rinnakkain. Enemmän kiemuroita ja keskustelua paikallisväestössä aiheuttavat sudet ja ahmat.

Kuuntele Sakari Mykrän haastattelu.

Faktaa suurpetoasioiden hoidosta

  • Suurpedoiksi luokitellaan karhu, susi, ilves ja ahma. Suomessa elää tällä hetkellä noin 3000 ilvestä, 1500 karhua, 250 sutta ja 250 ahmaa.
  • Suurpedot ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä. Niitä voidaan metsästää rajoitetusti poikkeusluvilla.
  • Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Ympäristöministeriö osallistuu luonnonsuojelulain ja EU-lainsäädännön keinoin suurpetoja koskevien viranomaistehtävien valmisteluun. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta. Luonnonvarakeskus tutkii suurpetokantoja ja petojen elintapoja. Metsähallitus osallistuu valtion mailla suurpetokantojen suojelua ja kannan seurantaa edistäviin toimiin, mahdollistaa suurpetojen metsästyksen annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti sekä valvoo metsästystä valtion mailla.
  • Alan toimijat ylläpitävät muun muassa suurpedot.fi-sivustoa, joka tarjoaa objektiivista ja luotettavaa tietoa suurpedoista ja auttaa ihmisiä elämään ja toimimaan yhdessä suurpetojen kanssa.
  • Suurpetojen esiintyvyyden voi tarkistaa osoitteesta riistahavainnot.fi.
  • Suurpetokantojen määrään ja hoitoon voi vaikuttaa samoin keinoin kuin poliittisiin prosesseihin ja päätöksentekoon.

Lisätietoja:
Sakari Mykrä
p. 044 292 6892
sakmyk@utu.fi
www.suurpedot.fi

Recent Facebook activity