Yhteiskuntatutkimus

Suurpedot ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana toistuvien ja
monimutkaisten kiistojen kohteina. Etenkin suteen, mutta viime vuosina
myös ilvekseen ja karhuun, liittyvien eri intressien, arvojen,
asenteiden ja tietojen välillä on ollut aika ajoin voimakkaitakin
ristiriitoja. Taustalla ovat muuttuvat käsitykset suurpedoista
uhanalaisina eläiminä. Suurpetoihin liittyvät merkitykset ja suurpetojen
yhteiskunnallinen asema ovat määrittymässä uudelleen. Toisaalta
suurpetojen kantojen kasvaessa  myös suurpetovahingot ovat lisääntyneet.
Perinteiset vastinparit ihminen-eläin, maaseutu-kaupunki tai järki-tunne
luovat jännitteitä suurpedoista käytävään keskusteluun. Suurpetoihin
liittyvissä yhteiskunnallisissa ongelmissa ei ole kysymys vain
erimielisyydestä eläinmääristä, petojen käyttäytymisestä tai
ekologiasta, vaan niihin liittyy monia sosiaalisia, taloudellisia,
kulttuurisia ja eettisiä kytköksiä. Näiden yhteiskunnallisten ja
kulttuuristen jännitteiden selvittämiseen tarvitaan myös
yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Suurpetoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen tutkimustoiminta onkin
lisääntynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeakouluissa,
yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kuten Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksessa, tehdään monenlaisia suurpetoihin liittyviä
tutkimuksia ja opinnäytetöitä eri tieteenalojen näkökulmista, erilaisin
tutkimusottein ja menetelmin. Näillä tutkimuksilla voidaan vastata muun
muassa siihen, kuinka käsitykset suurpedoista muuttuvat kulttuurisesti,
kuinka ristiriitoja voidaan hallita ja kuinka hallinnon ja
tutkimustoiminnan tulisi reagoida näihin haasteisiin.