Kannanseuranta
Suurpetokantojen seuranta Suomessa perustuu useampaan eri
menetelmään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laatimat arviot
yksilömääristä pohjautuvat ensisijaisesti petoyhdyshenkilöiden muodostaman
vapaaehtoisen kenttäorganisaation keräämään havaintoaineistoon. Menetelmä on ollut
käytössä vuodesta 1978. Petoyhdyshenkilöitä on noin 1600, joista suuri osa
toimii riistanhoitoyhdistyksissä.
Verkostoon kuuluu myös poromiehiä, rajavartijoita sekä Metsähallituksen
maastohenkilöstöä.
Karhuemo ja poikanen
Suurpetohavainnot
Havaintoja kerätään vuosittain runsaat 11 000 kpl. Karhua koskevia havaintoja on eniten, 4500-5000. Havainnot tallennetaan koordinaattitietojen kanssa. Lukumääriä arvioitaessa otetaan huomioon eri sukupuolille ja ikäryhmille ominainen liikkuvuus. Keskeisintä aineistoa ovat pentuehavainnot, sillä pentueilla on pienimmät liikkuma-alat.
Lue lisää
Lue lisää
RKTL hyödyntää petokantojen arvioinnissa myös riistanhoitopiirien suorittamia maalaskentoja, hirvenmetsästäjien nk. hirvihavaintokorteille kirjaamia petohavaintoja sekä riistakolmiolaskentoja. Kantojen rakenteen arvioinnissa tärkeä aineisto on saaliiksi saatujen petojen ikä- ja sukupuolijakauma.
RKTL tuottaa vuosittain minimikanta-arviot kuudelle eri kannanhoitoalueelle ja riistanhoitopiirikohtaiset arviot metsästettävien lajien runsaudesta, kannan tuotosta ja ekologisesti kestävästä metsästyksestä maa- ja metsätalousministeriölle.