Kannanseuranta
Suurpetokantojen seuranta Suomessa perustuu useampaan eri
menetelmään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laatimat arviot
yksilömääristä pohjautuvat ensisijaisesti petoyhdyshenkilöiden muodostaman
vapaaehtoisen kenttäorganisaation keräämään havaintoaineistoon. Menetelmä on ollut
käytössä vuodesta 1978. Petoyhdyshenkilöitä on noin 1600, joista suuri osa
toimii riistanhoitoyhdistyksissä.
Verkostoon kuuluu myös poromiehiä, rajavartijoita sekä Metsähallituksen
maastohenkilöstöä.
Karhuemo ja poikanen
Suurpetohavainnot
Suurpetohavaintojen määrä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2010 petoyhdyshenkilöt kirjasivat jo yli 46 000 havaintoa. Havainnot tallennetaan koordinaattitietojen kanssa. Lukumääriä arvioitaessa otetaan huomioon eri sukupuolille ja ikäryhmille ominainen liikkuvuus. Keskeisintä aineistoa ovat pentuehavainnot, sillä pentueilla on pienimmät liikkuma-alat.
Lue lisää
Lue lisää
RKTL hyödyntää petokantojen arvioinnissa myös metsästäjien suorittamia maalaskentoja, hirvenmetsästäjien nk. hirvihavaintokorteille kirjaamia petohavaintoja sekä riistakolmiolaskentoja. Kantojen rakenteen arvioinnissa tärkeä aineisto on saaliiksi saatujen petojen ikä- ja sukupuolijakauma.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää vuosittain Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta arviota suurpetokantojen koosta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä. Lisäksi lausuntopyynnössään ministeriö tarkentaa arvion rajausta koskemaan kunkin suurpetolajin hoitosuunnitelmissa tarkoitettuja kannanhoitoalueita.