Kolmiolaskenta
Riistakolmiolaskenta on metsäriistan seurantaohjelma, joka kattaa yli 30 riistalajia. Riistakolmio on kolmionmuotoinen laskentalinja. Yhden kolmion linjapituus on 12 km. Riistakolmioita on perustettu lähes 1800 koko maahan. Vuositasolla laskenta tehdään noin 800 kolmiolla kesällä ja talvella. Metsästäjät laskevat riistan kolmioilla kahdesti vuodessa.
Riistakolmioilla pyritään luotettavaan tietoon riistakannoistamme.
Elokuussa riistakolmioilla lasketaan kanalinnut, ja kirjataan myös kaikki karhua koskevat havainnot. Kahdenkymmenen vuoden aikana karhu on nähty vain kahdesti laskennassa, mutta jälkihavaintoja ja syömäjälkiä tavataan melko runsaasti. Tammi-maaliskuussa samoilla kolmioilla lasketaan nisäkkäiden jälkiä. Jälkilaskennassa havaitaan suden, ahman ja ilveksen jälkiä. Eniten tavataan ilveksen jälkiä. Suden ja ahman jälkiä riistakolmioilta kertyy alle 100, joten tuloksia ei voi käyttää lajien lukumäärän arvioimiseksi.
Nisäkkäiden lumijälkiä lasketaan myös pienemmillä niin kutsutuilla peltokolmioilla viljelymaavoittoisilla alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Laskentamenettely on sama kuin varsinaisilla riistakolmioilla. Näitä pieniä kolmioita on perustettu yli 400, ja vuositasolla laskenta tehdään parilla sadalla kolmiolla.