Vahinkojen ehkäisy
Suurpedot aiheuttavat erityyppisiä vahinkoja porotaloudelle, kotieläimille, mehiläistarhaukselle ja maataloudelle (esim. karhut repimällä säilörehupaaleja). Myös koiria menetetään pedoille, lähinnä susille, niin metsästyksen yhteydessä kuin kotipihoiltakin. Vahinkojen ehkäiseminen on varsinkin kesät vapaana laiduntavien porojen osalta vaikeaa, mutta muiden kotieläinten, mehiläispesien ja metsästyskoirien osalta on kehitetty keinoja välttää menetyksiä pedoille.
Aidat ja yösuojat
Sähköaitojen on todettu vähentävän suurpetojen aiheuttamia vahinkoja niin lammaslaitumilla kuin mehiläispesienkin ympärillä. Sähköaitojen tilalle voidaan rakentaa vaihtoehtoisesti myös sähköistämätön suurpetoaita. Avustusta aitamateriaaleihin voi anoa paikalliseslta riistanhoitopiiriltä. Väliaikaisena ratkaisuna yllättävän tai uhkaavan tilanteen hallitsemisessa voidaan käyttää lippusiimaa. Myös eläinten tuominen suojaan yöksi on tehokas vahinkojen ehkäisykeino, mutta lisää tilallisen työmäärää, samoin kuin tehostettu valvonta ja paimennus laidunalueilla.
Laumanvartijakoirat
Yksi toistaiseksi vähän Suomessa kokeiltu keino on laumanvartijakoirien käyttö laitumella olevien eläinten suojaamiseksi. Laumanvartijakoirat koulutetaan pennuista asti osaksi laumaa ja ne ovat mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa. Laumanvartijakoirien teho perustuu pääsääntöisesti siihen, että laumaan hyökkäävän pedon saalistus häiriintyy koiran aggressiivisen käyttäytymisen ja haukkumisen seurauksena. Peto siis hämmentyy ja poistuu paikalta. Tulokset laumanvartijakoirista ovat rohkaisevia, ja menetelmä voi olla hyvä ratkaisu myös Suomessa, erityisesti lammastiloilla.
Suojaliivit ja tarha koirille
Koiravahinkojen ehkäisemiseksi on kehitelty metsästyskoirille erilaisia suojaliivejä, jotka suojaavat koiran selkää, niskaa ja kaulaa susien ja muidenkin petoeläinten puremilta. Suomessa kehitetty hukkaliivi antaa pedolle sähköiskun sen purressa liivin läpi. Ruotsissa puolestaan on kehitelty liivi, jonka selkäosassa on metallipiikkejä. Liiveissä on käytetty materiaaleina mm. neopreenia ja kevlaria. Ideaa on kehitelty myös poroille ja kotielämille suunnitellussa kaulapannassa, joka suojaa eläimen kaulan ja niskan ilveksen, suden tai ahman puremilta. Mikään suojavaruste ei ole kuitenkaan 100-prosenttinen turva petojen hyökkäystä vastaan. Koirien osalta kunnon aidattu pihatarha on hyvä sijoitus petoalueilla. Myös viimeksi vuonna 2005 käytössä ollut susipuhelin voisi ehkäistä metsästystilanteissa tapahtuvia koiravahinkoja. Tämä edellyttää lisäresursseja, jotta susien liikkeitä voitaisiin seurata mahdollisimman kattavasti GPS-pantojen avulla.
Porovahingot
Porovahinkojen ehkäisemiseksi voidaan petotiheillä alueilla tehostaa vasonta-alueiden valvontaa, pitää vasovat vaatimet vasotusaitauksissa ja lisäruokkia poroja. Myös porojen tuominen talveksi tarhaan on yksi sopeutuma alueilla, joiden talvilaitumilla petouhka on suuri. Vastikään on selvitetty myös miten porojen GPS-paikannuspantoja voidaan hyödyntää petovahinkojen tehokkaammassa havaitsemisessa ja ehkäisemisessä.
Äänikin karkottaa pedon
Muita keinoja petovahinkojen ehkäisemiseen ovat erilaiset pelokkeet (ääni- ja valolähteet). Mm. vasotusaidalle jätetty rokkikanavaa soittava radio voi pelottaa pedon pois tarha-alueelta. Akuuteissa tilanteissa petoja voidaan yrittää pelotella pois eri keinoin kuten huutamalla, koiralla tai nallipaukuilla. Myös petoja houkuttelevien ruokalähteiden, esim. raatojen hävittäminen laidun- tai tarha-alueiden läheisyydestä on tärkeää vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Viime kädessä voi olla perusteltua ongelmia aiheuttavan pedon poistaminen riistanhoitopiirien myöntämillä poikkeusluvilla.
Aidat ja yösuojat
Sähköaitojen on todettu vähentävän suurpetojen aiheuttamia vahinkoja niin lammaslaitumilla kuin mehiläispesienkin ympärillä. Sähköaitojen tilalle voidaan rakentaa vaihtoehtoisesti myös sähköistämätön suurpetoaita. Avustusta aitamateriaaleihin voi anoa paikalliseslta riistanhoitopiiriltä. Väliaikaisena ratkaisuna yllättävän tai uhkaavan tilanteen hallitsemisessa voidaan käyttää lippusiimaa. Myös eläinten tuominen suojaan yöksi on tehokas vahinkojen ehkäisykeino, mutta lisää tilallisen työmäärää, samoin kuin tehostettu valvonta ja paimennus laidunalueilla.
Laumanvartijakoirat
Yksi toistaiseksi vähän Suomessa kokeiltu keino on laumanvartijakoirien käyttö laitumella olevien eläinten suojaamiseksi. Laumanvartijakoirat koulutetaan pennuista asti osaksi laumaa ja ne ovat mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa. Laumanvartijakoirien teho perustuu pääsääntöisesti siihen, että laumaan hyökkäävän pedon saalistus häiriintyy koiran aggressiivisen käyttäytymisen ja haukkumisen seurauksena. Peto siis hämmentyy ja poistuu paikalta. Tulokset laumanvartijakoirista ovat rohkaisevia, ja menetelmä voi olla hyvä ratkaisu myös Suomessa, erityisesti lammastiloilla.
Suojaliivit ja tarha koirille
Koiravahinkojen ehkäisemiseksi on kehitelty metsästyskoirille erilaisia suojaliivejä, jotka suojaavat koiran selkää, niskaa ja kaulaa susien ja muidenkin petoeläinten puremilta. Suomessa kehitetty hukkaliivi antaa pedolle sähköiskun sen purressa liivin läpi. Ruotsissa puolestaan on kehitelty liivi, jonka selkäosassa on metallipiikkejä. Liiveissä on käytetty materiaaleina mm. neopreenia ja kevlaria. Ideaa on kehitelty myös poroille ja kotielämille suunnitellussa kaulapannassa, joka suojaa eläimen kaulan ja niskan ilveksen, suden tai ahman puremilta. Mikään suojavaruste ei ole kuitenkaan 100-prosenttinen turva petojen hyökkäystä vastaan. Koirien osalta kunnon aidattu pihatarha on hyvä sijoitus petoalueilla. Myös viimeksi vuonna 2005 käytössä ollut susipuhelin voisi ehkäistä metsästystilanteissa tapahtuvia koiravahinkoja. Tämä edellyttää lisäresursseja, jotta susien liikkeitä voitaisiin seurata mahdollisimman kattavasti GPS-pantojen avulla.
Porovahingot
Porovahinkojen ehkäisemiseksi voidaan petotiheillä alueilla tehostaa vasonta-alueiden valvontaa, pitää vasovat vaatimet vasotusaitauksissa ja lisäruokkia poroja. Myös porojen tuominen talveksi tarhaan on yksi sopeutuma alueilla, joiden talvilaitumilla petouhka on suuri. Vastikään on selvitetty myös miten porojen GPS-paikannuspantoja voidaan hyödyntää petovahinkojen tehokkaammassa havaitsemisessa ja ehkäisemisessä.
Äänikin karkottaa pedon
Muita keinoja petovahinkojen ehkäisemiseen ovat erilaiset pelokkeet (ääni- ja valolähteet). Mm. vasotusaidalle jätetty rokkikanavaa soittava radio voi pelottaa pedon pois tarha-alueelta. Akuuteissa tilanteissa petoja voidaan yrittää pelotella pois eri keinoin kuten huutamalla, koiralla tai nallipaukuilla. Myös petoja houkuttelevien ruokalähteiden, esim. raatojen hävittäminen laidun- tai tarha-alueiden läheisyydestä on tärkeää vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Viime kädessä voi olla perusteltua ongelmia aiheuttavan pedon poistaminen riistanhoitopiirien myöntämillä poikkeusluvilla.