Siirtoistutukset
Suomessa on siirretty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta uusille elinalueille kaikkiaan 16 ahmaa ja puolenkymmentä ilvestä ja karhua. Susia ei ole siirretty.
Siirrot tapahtuivat vuosina 1984-1998. Ahmat on viety poronhoitoalueelta sen ulkopuolelle pääasiassa keskiseen ja läntiseen Suomeen. Karhut ja ilvekset siirrettiin Pohjois-Hämeeseen. Siirtoistutusten tavoitteena oli kantojen palauttaminen Keski- ja Länsi-Suomeen.
Siirrot tapahtuivat vuosina 1984-1998. Ahmat on viety poronhoitoalueelta sen ulkopuolelle pääasiassa keskiseen ja läntiseen Suomeen. Karhut ja ilvekset siirrettiin Pohjois-Hämeeseen. Siirtoistutusten tavoitteena oli kantojen palauttaminen Keski- ja Länsi-Suomeen.
Ahma odottamassa siirtoa
Ahman siirrot
Ahman ja ahmakantojen hoidon suhteen maa- ja metsätalousministeriöllä on ollut selkeä linja. Tavoitteena on ollut pitemmän aikaa se, että ahmakantaa voitaisiin kasvattaa erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella. Tätä edistettiin aktiivisin toimin 1990-luvulle saakka, sillä poronhoitoalueelta siirrettiin yhteensä 16 ahmaa poronhoitoalueen ulkopuolelle.
Tuon jälkeen siirtoistutuksia ei ole enää suoritettu. Tarkoituksena onkin, että ahma levittäytyy ja asettautuu uusille alueille omin avuin.
Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioista vastaavana ministeriönä laatinut valtakunnalliset suurpetojen hoitosuunnitelmat sudelle, karhulle ja ilvekselle. Ahman hoitosuunnitelma valmistuu lähiaikoina.
Ahman hoitosuunnitelmassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Ruotsin ja Norjan kanssa tehtävään yhteistyöhön, sillä Pohjois-Suomen ahmat liikkuvat valtakunnan rajoista riippumatta. Lisäksi poronhoitoalueella on tarpeen ottaa huomioon ahman vaikutukset porotalouden harjoittamiseen.