Suurpedot / Suojelu ja metsästys / Metsästys / Suden metsästys

Suden metsästys

Sudenmetsästys onnistuu käytännössä vain lumen ollessa maassa. Tällöin selvitetään jälkien perusteella mihin maastoon sudet ovat asettuneet päiväksi. Sudet kierretään riittävän suureen kierrokseen, siten että susia ei karkoteta ennen aikojaan. Kun on varmistunut, että sudet ovat kierroksessa, aloitetaan lippusiiman asettaminen.
Kaatoluvilla metsästettyjä susia

Lippusiiman asettaminen

Siimaa lähdetään kiertämään tuulen alta kahdella partiolla kumpikin omaan suuntaansa. Edellä kulkeva metsästäjä purkaa siimaa kelalta ja jäljessä tuleva asettelee sen sopivalle korkeudelle. Kun lippusiima on saatu kierroksen ympärille, voidaan maastosta riippuen yrittää pienentää kierrosta metsästyksen kannalta sopivammaksi. Lippusiiman tehokkuutta lisää, jos siimakierros hajustetaan.
Passimiehet asettuvat kierroksen sisäpuolelle lähellä siiman vartta siten, että susi ei joudu siiman ja passinmiehen väliin. Ajomies tai kaksi lähtee hiljalleen liikkeelle tuulen päältä ja laittaa sudet liikkeelle. Tuoreita jälkiä seuraamalla ajomies pitää sudet liikkeellä. Kun passimies näkee suden lähestyvän, on odotettava liikkumatta. Sutta ammutaan vasta kun se on tehokkaan ampumamatkan päässä. Suden metsästykseen paras ase on kivääri. Perinteisen lippusiiman asemasta voidaan käyttää myös tuulessa herkästi liikkuvaa muovinauhaa, joka on helpompi käsitellä kuin perinteinen lippusiima.

Sutta voidaan metsästää myös ilman lippusiimaa. Asutuksen hajuihin ja ääniin tottuneet sudet eivät välttämättä pysykään lippusiimakierroksessa. Tällöin sutta metsästetään asettamalla passimiehet kierroksen ympärille. Ajomies laittaa jäljittämällä sudet liikkeelle.

Riistanhoitopiirien myöntämien lupien nojalla tapahtuvassa metsästyksessä on kaadettu vuosittain 10 – 20 sutta.

Säädöksiä

Kaadetusta sudesta tulee tehdä luvan myöntäneelle riistanhoitopiirille ilmoitus välittömästi seuraavana arkipäivänä.

Mikäli sudesta saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta. Lupaa varten tulee olla myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen todistus luvallisesta saannosta.
© Metsähallitus 2009