Metsästys
Suurpedot ovat Suomessa rauhoitettuja riistaeläimiä. Rauhoituksesta voidaan kuitenkin poiketa, kun metsästyslain 41 §:n ja 41 a §:n edellytykset täyttyvät.
Suurpetojen poikkeuslupaa haetaan kirjallisesti Suomen riistakeskukselta.
Poikkeusluvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin: vahinkoperusteiset poikkeusluvat (metsästyslain 41 a §:n 1 momentti) ja kannanhoidolliset poikkeusluvat (metsästyslain 41 a §:n 3 momentti).
Kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan myöntää ilvekselle, karhulle ja sudelle aikoina, joista säädetään tarkemmin metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10. Ilveksen metsästysaika on 1.12.–28.2. Suden metsästysaika poronhoitoalueella on 1.10.–31.3. ja muualla maassa 1.11.–31.3. Nykysäännösten mukaan kannanhoidollisia poikkeuslupia ei voida kuitenkaan myöntää suden osalta. Lisäksi kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen.
Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää ilvekselle, karhulle, sudelle ja ahmalle milloin tahansa edellytyksellä, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut lajia koskevan asetuksen, jossa rajataan suurin sallittu saalismäärä. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu susi, karhu, ilves tai ahma kuuluu valtiolle ja se on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitoksen tulee hävittää riistaeläin, luovuttaa se yleishyödylliseen tarkoitukseen tai myydä valtion lukuun.
Suurpetojen poikkeusluvan hakijan tulee selvittää hakemuksessaan perusteet sille, miksi poikkeuslupaa haetaan. Hakemuslomake ohjeineen on ladattavissa Suomen riistakeskuksen internetsivuilta osoitteessa www.riista.fi.
Suurpetojen poikkeuslupaa haetaan kirjallisesti Suomen riistakeskukselta.
Poikkeusluvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin: vahinkoperusteiset poikkeusluvat (metsästyslain 41 a §:n 1 momentti) ja kannanhoidolliset poikkeusluvat (metsästyslain 41 a §:n 3 momentti).
Kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan myöntää ilvekselle, karhulle ja sudelle aikoina, joista säädetään tarkemmin metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10. Ilveksen metsästysaika on 1.12.–28.2. Suden metsästysaika poronhoitoalueella on 1.10.–31.3. ja muualla maassa 1.11.–31.3. Nykysäännösten mukaan kannanhoidollisia poikkeuslupia ei voida kuitenkaan myöntää suden osalta. Lisäksi kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen.
Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää ilvekselle, karhulle, sudelle ja ahmalle milloin tahansa edellytyksellä, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut lajia koskevan asetuksen, jossa rajataan suurin sallittu saalismäärä. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu susi, karhu, ilves tai ahma kuuluu valtiolle ja se on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitoksen tulee hävittää riistaeläin, luovuttaa se yleishyödylliseen tarkoitukseen tai myydä valtion lukuun.
Suurpetojen poikkeusluvan hakijan tulee selvittää hakemuksessaan perusteet sille, miksi poikkeuslupaa haetaan. Hakemuslomake ohjeineen on ladattavissa Suomen riistakeskuksen internetsivuilta osoitteessa www.riista.fi.
Suurpetojen poikkeuslupia myönnettäessä selvitetään kolme pääkohtaa.
- Ensimmäisenä selvitetään se, vaarantaako rauhoituksesta poikkeaminen kyseisen lajin suotuisaa suojelutasoa. Tämä selvitys tehdään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä, ja poikkeuslupien nojalla mahdollistettava suurin sallittu saalismäärä mitoitetaan siten, että lajin suotuisa suojelutaso ei vaarannu.
- Toiseksi selvitetään metsästyslain 41 a §:n poikkeamisperusteiden täyttyminen. Tämän selvityksen tekee Suomen riistakeskus tehdessään päätöksiä suurpetojen poikkeuslupahakemuksista. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia voidaan myöntää: 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi, 2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi, 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle, tai 4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi.
- Kolmanneksi selvitetään vielä se, onko poikkeusluvan myöntämisen sijaan olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua.