Suurpedot / Suojelu ja metsästys / Metsästys / Ilveksen metsästys

Ilveksen metsästys

Ilves on levittäytynyt koko Suomeen ja sen metsästykseen on nykyisin monella metsästäjällä mahdollisuus osallistua. Ilveksen metsästysaika alkaa joulukuun alussa. Metsästys onnistuu vain lumen ollessa maassa.

Ilvesjahtia silmälläpitäen ilvesten liikkeitä on hyvä seurata ensilumista lähtien. Näin saadaan selville alueen ilvesten määrä ja kannan rakenne. Jälkien katselussa on oltava tarkkana, sillä ilves käyttää pehmeän lumen aikana hyväkseen kovia kulku-uria.

Ilves paikannetaan jälkien perusteella ja passit asetetaan alueen ympärille hirvijahdin tapaan. Metsästyksessä käytetään joko ajomiestä tai koiraa. Ajavista koirista kettua ajavat lähtevät yleensä halukkaasti myös ilveksen perään. Pystykorvaiset suurriistakoirat soveltuvat myös hyvin ilveksen metsästykseen.

Nopea koira voi ahdistaa joskus ilveksen puuhun. Liikkeelle laitettu ilves käyttää mielellään toisten eläinten jälkiä ja saattaapa ilves joskus kiertää ajomiehenkin taakse ja käyttää tämän suksilatua. Jos passimiehen näkyviin tulee useampia ilveksiä, on varminta ampua porukan pienintä, sillä kyseessä voi olla naaras pentuineen.

Ilveksellä on erinomainen kuuloaisti. Tämä on syytä ottaa huomioon metsästyksessä. Passimiehen on oltava passipaikallaan mahdollisimman hiljaa. Aseen latausäänet, lumen narina kenkien alla tai jahtipuhelimen ääni kuuluu ilvekselle kauas.

Haulikko noin 4 mm:n patruunoilla ladattuna soveltuu hyvin aseeksi ilvesjahtiin. Lumipuku auttaa passimiestä sulautumaan talviseen luontoon.

Säädöksiä

Ilvesnaaras, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on aina rauhoitettu.

Kaadetusta ilveksestä tulee tehdä Suomen riistakeskukselle ilmoitus välittömästi seuraavana arkipäivänä.

Mikäli ilveksestä saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta. Lupaa varten tulee olla myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen todistus luvallisesta saannosta.

© Metsähallitus 2009