Karhun muut jäljet

Kesäaikaan karhun jälkiä ei ole helppo löytää, vaikka se elelisikin jollakin alueella. Hiekkatiet ja ojanpohjat ovat hyviä paikkoja etsiä karhun jälkiä. Sen sijaan mustikkakankaalle tai muulle vastaavalle paikalle karhu harvemmin jättää selvästi havaittavia jälkiä. Toisinaan karhun syömäjälkiä voidaan havaita mustikka- tai puolukkakankaalta. Kaikkiruokaisena eläimenä karhu syö niin kasviksia kuin hyönteisiä.
Murkkupesä

Hajoitettu muurahaispesä

Karhun jäljiltä voi löytää hajotetun muurahaispesän tai kannon. Myös muut eläimet hajottavat muurahaispesiä eli rikottu muurahaispesä ei aina ole merkki karhun vierailusta. Isona ja voimakkaana eläimenä karhu yleensä hajottaa muurahaispesää enemmän kuin muut eläimet. 
Karhun hajottama kanto

Rikottu kanto

Karhulla on paljon voimaa, joten sen jäljiltä hajotetun kannon pirstaleita yleensä lentää ympäriinsä. Kannosta saattaa löytyä myös voimallisia purujälkiä.
Karhun kuorima männynrunko

Jäljet puun rungoissa

Karhu etsii kaatuneiden puiden kaarnan alta toukkia ja muuta hyönteisravintoa, tällöin karhu saattaa kuoria isojakin alueita liekopuista. Karhut merkkaavat elinaluettaan hangaten hajuaan männyn tai kuusen taimiin. Ne myös raapivat männyn runkoja useiden metrien korkeudesta. Tällöin karhun etutassun kynnen jäljet ovat selvästi havaittavissa puun rungolla ihmisen pään korkeudella tai ylempänä.
Jätetty talvipesä

Karhun talvipesä

Karhun talvipesä on vaikea löytää. Hangessa on näkyvillä vain pieni kumpu tai vain pelkkä hengitysaukko. Oheisessa kuvassa karhu on jättänyt talvipesänsä. Karhun herääminen tapahtuu usein vähitellen eli se makaa jonkun aikaa talvipesän lähettyvillä rakentamassaan korjuupesässä.
Karhun uloste

Karhun uloste

Karhun ulosteen ulkonäkö vaihtelee kovasti riippuen siitä, millaista ravintoa karhu on syönyt. Karhun ulostekasa on hirven tai lehmän jätöksen kokoinen. Syksyllä karhun ulosteissa on havaittavissa marjoja ja lehtiä. Kesällä karhu käyttää pääasiassa kasvisravintoa, joten sen ulostekasa muistuttaa kovasti lehmän tai hirven lantaa. Karhun ulostekasa on kuitenkin sisältä mustan väristä toisin kuin hirven, jonka lantakasa on kokonaan väriltään ruskehtava tai vihertävä. Mikäli karhu on syönyt pelkkää lihaa, uloste on löysää ja mustan väristä. Haaskaravintoa käyttävän karhun ulosteessa on karvan ja luun palasia ja sen yleisväri on enemmän ruskehtava kuin musta.
Karhu hirvihaaskalla

Saalis

Karhu tappaa isot saaliseläimensä, kuten hirven iskemällä käpälällä sitä selkään, kylkeen tai niskaan. Mikäli hirvi ei kuole käpäläniskuihin, karhu puree sitä kuolettavasti kaulasta tai niskasta. Karhu yleensä pyrkii syömään kaatamansa hirven kokonaan. Se pysyttelee haaskan läheisyydessä ja saattaa vartioida sitä. Toisinaan karhu peittelee haaskan, että korpit ja muut raadonsyöjät eivät pääsisi siihen käsiksi. Karhu saattaa nylkeä saaliinsa yllättävän taitavasti. Tällöin saaliin nahka voi olla kauniisti rullattuna ruhon vieressä. Karhun haaskan lähettyviltä löytyy usein sen ulostuskasoja ja makuupaikkoja. Karhu ei myöskään pure reikiä isoihin luihin suden tavoin.
© Metsähallitus 2009