Riistanhoitopiirien myöntämillä pyyntiluvilla kaadettiin helmikuun loppuun mennessä 297 ilvestä. Ilves on Suomen suurpedoista kaikkein runsaslukuisin, ja niiden lukumäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Viime talven Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antama vähimmäiskanta-arvio oli noin 2000 ilvestä, kun se vuotta aikaisemmin oli 1500.

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2007 julkaiseman ilveksen hoitosuunnitelman mukaan ilveskannan kasvua pyritään rajoittamaan erityisesti tihentymäalueilla, ja kannanhoidossa otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jatkuvasti nousevaan ilveskanta-arvioon ja hoitosuunnitelman linjauksiin tukeutuen maa- ja metsätalousministeriö antoikin syksyllä määräyksen siitä, että ilveksen osalta suurin sallittu saalismäärä nostetaan edellisvuoden 214 yksilöstä 340 ilvekseen metsästysvuodelle 2009-2010. Määrä oli suurempi kuin RKTL arvioi kestäväksi kannan verotusmääräksi.

Kanta-arviot nousussa
Ministeriö oli määräystä antaessaan huolissaan paikallisten asukkaiden sietokyvyn alentumisesta, joka saattaa johtaa ilvesvastaisuuden lisääntymiseen. Tavoitteena oli rajoittaa kannan kasvua ja tällä tavoin saada ihmiset sietämään ilvestä paremmin. Myös 2009 vuoden alusta kertyneet ilveksen aiheuttamat mittavat porovahingot - yli 800 000 euroa - vaikuttivat päätökseen. Tämän vuoden tammikuun hyvissä lumiolosuhteissa suoritettu Uudenmaan ilveslaskenta osoitti myös, että ilveksen kanta-arviota on tarkennettava ylöspäin nykyisestään. Elokuun alusta helmikuun loppuun mennessä on kaadettu 297 ilvestä. Ilveksen varsinainen metsästyskausi ajoittuu joulukuun alusta helmikuun 28. päivään. Vahinkoperusteisia pyyntilupia on tämänkin jälkeen myönnetty muun muassa poronhoitoalueelle ilvesten aiheuttamien porovahinkojen ehkäisemiseksi.

Metsästyksen painopiste idässä
Metsästyksen painopiste oli tiheimmillä ilvesalueilla itäisissä riistanhoitopiireissä, missä metsästettiin yli puolet ilveksistä. Eniten ilveksiä metsästettiin Pohjois-Savon riistanhoitopiirin alueella, kaikkiaan 43 yksilöä. Kolmessa pohjoisimmassa riistanhoitopiirissä kaadettiin yhteensä 55 ilvestä, josta poronhoitoalueen osuus oli 21 ilvestä. Läntisellä alueella ilveksiä metsästettiin eniten Uudenmaan ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiireistä.

Runsaasti havaintoja taajamissa
Viime aikoina ilvekset ovat tulleet entistä rohkeammiksi, ja havainnot asutustaajamissa liikkuvista ilveksistä ovat olleet varsin yleisiä. Ilvesten tulo asutuksen pariin on monesti liitettävissä ravinnon saatavuuteen liittyviin ongelmiin, kuten jänisten vähäisyyteen tai liian runsaisiin ilveskantoihin. Ilveksen kannanhoidon takia parasta yleensä onkin, että ilveskanta pidettäisiin kestävän metsästysverotuksen avulla sopivana suhteessa alueen tarjoamiin ravintoresursseihin, jolloin nälkäkuolemat, sairaudet ja esiintymiset ihmisten asutusten liepeillä pysyisivät aisoissa. Vuonna 2007 julkaistun ilveksen hoitosuunnitelmankin mukaan tarkoituksena on löytää tasapainoinen kehitys kaikille luonnonvaraisille eläinlajeille.

Ilvessaalis 1.8.2009-28.2.2010  

Lisätietoja Metsästäjäin Keskusjärjestöstä:
viestintäpäällikkö Klaus Ekman, (09) 2727 8116, 0400 463 943;
erikoissuunnittelija Marko Svensberg, (09) 2727 8117, 040 557 3827;

11.3.2010